Raapaisin kynttilään valon,
Gratté la lumière des bougies,
Vihreän, paljastavan...
Vert, révélateur ...
Hyönteiset täyttivät talon,
Insectes remplit toute la maison,
Näin aamun jo valkenevan...
Ce matin déjà plus lumineux ...
Tuon valvotun yön aina muistan,
Qui contrôlait la nuit souviendrai toujours,
Kun tuulee ja sua ikävöin.
Quand le vent souffle, et tu me manques.
Sinun naurusi, laulusi muistan;
Votre rire, chanter, je me souviens;
Ne mielessäin käy päivin, öin,
Ils auront l'esprit jour et nuit,
Kun tuulee, ja sua ikävöin.
Quand le vent souffle, et tu me manques.
Kuu ikkunan ohitse kulkee,
La Lune passe devant la fenêtre,
Se varjot saa taas kasvamaan...
Il va retrouver les ombres grandissent ...
Yö syliinsä ihmisen sulkee,
L'homme ferme la nuit dans ses bras,
Joka jäänyt on odottamaan...
Qui attend depuis ...
Olen sulkenut muistojen verhon,
J'ai fermé le rideau de souvenirs,
Ja aukaissut taas uudestaan...
Pour ouvrir un certain temps ...
Sinut vangitsin kuin neitoperhon,
Capturez l'essence de vous en tant que jeune fille à la volée,
Oksa raapaisee taas ikkunaan,
Direction des rayures de la lunette arrière,
Ajan suuntaa en saa muuttumaan.
Je n'ai pas le temps pour un changement.
Mä aukaisen kirjan ja suljen;
J'ouvre le livre et je termine;
Nuo tiedot on vanhentuneet.
Cette information n'est pas à jour.
Mä varjoni vierellä kuljen,
Je ombre à côté de la promenade,
On taulutkin haalistuneet...
Taulutkin est pâle ...
Yli aikojen, merten mä kuulen
Plus que jamais, je peux entendre la mer
Sinun äänesi päivin ja öin...
Votre point de vue de la journée et de la nuit ...
Sinun laulusi, naurusi kuulen,
Tu chantes, je peux entendre ton rire,
Kun tuulee, ja sua ikävöin...
Quand le vent souffle, et tu me manques ...
Kun tuulee, ja sua ikävöin...
Quand le vent souffle, et tu me manques ...